10. Sää, vuodenaika, valo ja aika

Vastaa versiota: 0.6-dev (vaihe 6, osa 2, 2026-10-27). Tila: aika, aurinko, vuodenaika ja sää toimivat; sää muuttuu FMI-sarjan mukaan, jäljet lumessa ja potkurijää mallinnettu.

Skenaarion aika

Lento tapahtuu valittuna päivänä ja kellonaikana. Suunnittelukartalla yläreunassa näkyy aika Suomen aikana (EET/EEST automaattisesti) sekä auringon korkeus ja suunta sillä hetkellä. Aikaa muutetaan suunnittelukartalla:

Vuodenaika näkyy myös puustossa: koivut ja tunturikoivut puhkeavat lehteen kesäkuun alussa, ruska on syyskuun puolivälissä ja lehdet putoavat syyskuun lopussa; lehdettömän koivun läpi näkee molemmilla kameroilla. Havupuiden latvuksilla on lunta lumen aikaan, jolloin latvus näkyy lämpökuvassa lähes lumen lämpöisenä.

Komentoriviltä: godot --path . ++ --time=2026-12-21T12:00 (Suomen aikaa).

Piste (.) nopeuttaa tehtäväaikaa 1× → 10× → 60× → 1×, kun kone on maassa ja moottorit sammutettuina: odotellessa koirapartiota tai maaryhmiä, akunvaihdossa tai jäänpoistossa. Kaikki kulkee samaa tahtia: kello ja aurinko, sää, lumi ja jäljet, ryhmät ja koirat. Moottorien käynnistys palauttaa reaaliajan, samoin koiran löytämä kadonnut. Lento kuluu aina reaaliajassa. HUDin alarivillä näkyy skenaarion kello, auringon korkeus ja nopeutus.

Aurinko

Auringon paikka lasketaan päivämäärästä, kellonajasta ja alueen koordinaateista (NOAA:n algoritmi, tarkkuus parempi kuin 0,2°, testattu riippumatonta kirjastoa vasten). Valo seuraa sitä: varjojen suunta ja pituus, matalan auringon punerrus, hämärän sininen valo ja yö. Levin leveysasteella tämä tuottaa itsestään keskiyön auringon kesäkuussa ja kaamoksen joulukuussa.

Kamera säätää valotusta automaattisesti kuten oikea laite: kaamoskeskipäivä (aurinko −1°) näkyy sinertävänä mutta luettavana hämäränä, täysi yö jää tummaksi, koska vahvistusta on rajallisesti. Kuunvaloa ei vielä mallinneta.

Vuodenaika (v1)

Päivämäärästä johdetaan Kittilän ilmaston mukaan lumipeite ja sen paksuus, vesien jäätyminen (marraskuusta toukokuun loppuun), lehtien olo puissa (kesäkuun alusta syyskuun loppuun) ja ilman lämpötila (kuukauden keskiarvo ± vuorokausivaihtelu auringon mukaan). Suunnittelukartan toinen rivi näyttää nämä, HUD näyttää ilman lämpötilan kellon vieressä.

Kouluttaja voi ohittaa automatiikan suunnittelukartalla: S kiertää lumen tilaa (automaattinen → pakotettu päälle → pakotettu pois), [ ja ] laskevat ja nostavat lämpötilaa asteen kerrallaan. Komentoriviltä --snow ja --no-snow.

Lumi näkyy maanpinnassa: ortoilmakuvasta on laskettu talviversio, jossa avoin maa on valkoinen, järvet ja joet jäässä harmaina ja havumetsä tummana (lumi on maassa, latvusto näkyy ylhäältä tummana). Tämä on värisääntöihin perustuva arvio, ei maastotietoa; vaiheessa 3 lumi ja kasvillisuus tulevat oikeasta maastotietokannasta. Lumen paksuus ja lehdettömyys eivät vielä näy kuvassa, mutta ne ovat tilassa lämpökameraa ja vaihetta 3 varten.

Mitä puuttuu

• Osittainen lumipeite (kevät ja syksy), lumen syvyys kuvassa, kuura.
• Lämpötilan vaikutus akkuun (vaihe 6) ja lämpökuvaan (seuraavaksi).
• Kuun vaihe ja valo yöllä.

Sää (vaihe 6)

Suunnittelukartta hakee oletuksena todellisen sään Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta valitulle paikalle ja ajalle: menneisyyteen ja nykyhetkeen lähimmän sääaseman havainnot (lämpötila, tuuli ja puuskat, pilvisyys, näkyvyys, kosteus, sade, lumensyvyys), seuraaville kahdelle vuorokaudelle HARMONIE-ennusteen. Haku kestää sekunnin; tulos näkyy Sää-rivillä ja tallentuu koneelle, joten sama paikka ja tunti ei hae uudelleen. Yli kahden vuorokauden päähän ei ole ennustetta, ja silloin käytetään vuodenaikamallia.

W vaihtaa lähteen: fmi → manuaalinen → ilmasto (vuodenaikamalli). Manuaalisessa tilassa kouluttaja säätää arvot: ↑ ↓ tuuli ±1 m/s, ← → tuulen suunta ±15°, Shift+↑ ↓ pilvisyys ±10 %, Shift+← → näkyvyys ×2 / ÷2, N sade (0 / 0,5 / 2 / 6 mm/h; lumisadetta pakkasella). Sää tallentuu skenaarioon, välittyy tähystäjille ja kouluttajalle ja toistuu valmentajatilassa.

Mitä sää tekee lennolla:

• Tuuli kuljettaa konetta: GPS-tilassa ohjain kompensoi sen (kone pysyy paikallaan 15 m/s:iin asti mutta kuluttaa akkua tuulen mukaan, ja 8 m/s:sta kyyti on kuoppaisempi), ATTI-tilassa kone ajelehtii. Rajat, varoitukset ja lentoajat: luku 4. Puuskat vaihtelevat muutaman sekunnin välein. HUDin alarivillä on tuulen nuoli koneen nokkaan nähden.
• Pilvisyys himmentää auringon ja harmaannuttaa taivaan, poistaa varjot täyspilvisellä, ja lämpökuvassa maan lämpeneminen on heikompaa (kontrasti pienempi päivällä, mutta pilvinen yö jäähtyy vähemmän).
• Näkyvyys on sumu: näkyvän valon kuva utuuntuu etäisyyden mukaan ja lämpökuvan kontrasti hiipuu kauempana; 300 m näkyvyydessä ei kannata etsiä korkealta.
• Matala maasumu (säteilysumu): kosteana, tyynenä ja selkeänä yönä tai aamuna, auringon ollessa matalalla, sumu kerääntyy notkoihin, jokilaaksoihin ja järvien ja peltojen ylle; harjanteet ja mäet jäävät sen yläpuolelle ja metsässä se on ohuempaa. Sumu ajelehtii lauttoina, joiden välissä on aukkoja, ja hälvenee tuulen, pilvien tai nousevan auringon mukana. Lämpökamera näkee sen läpi.
• Räntä sataa −0,5…+1,5 °C:ssa: märkiä harmaita hiutaleita ja vähän vettä seassa; pinnat kastuvat.
• Sade ja lumisade lisäävät utua ja syövät lämpökuvan kontrastia. Näkyvän valon kameroissa sataa (pisaravanoja tai hiutaleita tiheyden mukaan, tuulen kuljettamina); lämpökamerassa hiutaleita ei näy, vain kontrasti hiipuu.
• Sade kastelee pinnat: haihtuminen syö auringon lämmityksen, joten tiet, kivet ja avomaa jäävät lähelle ilman lämpötilaa ja märkä vaate on viileämpi. Sateella lämpökuva on tasainen ja ihmisen kontrasti pienempi.
• Tuuli kasvaa ylöspäin: FMI mittaa 10 metrissä; 100–120 metrissä tuuli on avomaalla noin kolmanneksen ja metsän yllä noin puolet kovempi. Ilmassa HUD näyttää tuulen koneen korkeudella, maassa aseman arvon.

Sää muuttuu harjoituksen aikana

FMI-tilassa haetaan koko jakso: havainnot noin vuorokausi taaksepäin ja ennuste viisi tuntia harjoituksen alusta eteenpäin. Sää seuraa sarjaa minuutin välein (tuuli, pilvet, näkyvyys, sade, lämpötila), joten pitkän etsinnän aikana voi alkaa sataa tai sumu voi hälvetä. Manuaalinen sää pysyy vakiona koko harjoituksen.

Jäljet lumessa ja tuore lumi

Kadonneen kulkema reitti jättää lumeen jäljen, joka näkyy molemmissa kameroissa: näkyvässä varjoisina painaumina, lämpökuvassa hieman ympäristöä lämpimämpinä (tiivistynyt lumi johtaa lämpöä alta ja sen pinta on tummempi). Jäljen muoto kertoo kulkijan:

• askeleet: vuorotellen vasen ja oikea painauma noin 75 cm välein; lämpökuvassa ne näkyvät lämpiminä "leivänmuruina" vasemmalle ja oikealle. Tuoreissa askelissa on muutaman minuutin ajan kehon lämpöä.
• sukset: kaksi yhtenäistä uraa noin 20 cm:n päässä toisistaan ja sauvanjäljet ajoittain ulkoreunoilla.
• koira: pienet tassunjäljet tiheästi, koira kulkee ryhmän edellä ja poukkoilee sivulta toiselle.

Maaryhmät ja koirapartiot jättävät omat jälkensä sitä mukaa kuin ne kulkevat lohkoaan (ryhmän jäsenet rinnakkain noin 15 m välein). Kun ryhmän jälki risteää kadonneen jäljen, kumpi on kumpi — se on lumijäljen klassinen sekaannus. Läheltä (alle noin 40 m tai zoomilla) näkyvät yksittäiset painaumat; korkealta jälki sulautuu viivaksi.

Jäljen kunto lasketaan siitä hetkestä, kun kulkija oli kohdassa, siihen asti mitä ruudulla on:

Tuore lumi peittää jäljen silmältä nopeammin kuin lämpökameralta: noin senttimetri uutta lunta himmentää jäljen näkyvästä kuvasta, mutta lämpökuvassa se erottuu vielä 3–5 cm:n alta. Lämpökameralla kannattaa siis etsiä jälkeä, kun silmä ei sitä enää löydä.

Harjoituksen aikana satava lumi myös kertyy: lumeton maa valkenee (metsässä vain osittain, avovedellä ei), ja kadonneen pudottamat tavarat painuvat lumen alle, menettävät lämpökontrastinsa ja katoavat lopulta kokonaan näkyvistä. Manuaalisessa ja ilmasto-tilassa sade alkaa vasta harjoituksen alussa (aiemmin tehtyä jälkeä ei haudata ennen kuin miehistö on paikalla); FMI-tilassa jälki on vanhentunut todellisessa säässä.

Potkurijää

Jäätävä sumu (näkyvyys alle 1 km), tihku tai sade nollan tuntumassa ja pilven alarajassa lentäminen kerryttävät jäätä potkureihin. Jää syö tehoa: akku kuluu nopeammin (60 % jäällä lähes kaksinkertaisesti), huippunopeus ja nousu heikkenevät, ja lähes täysin jäätyneillä potkureilla kone ei enää pysy korkeudessaan. Simulaattori varoittaa kahdesti ("moottorien kuormitus suuri", "nostovoima ei riitä") — nämä ovat simulaattorin omia viestejä, eivät oikean ohjaussovelluksen. Jää lähtee yli +1 °C:ssa tai kun potkurit puhdistetaan: laskeudu kauko-ohjauspaikalle, sammuta moottorit ja paina Y. Puhdistus kestää minuutin, ja sen jälkeen potkureissa on jäänestoainetta, joka estää uuden jään 30 minuuttia (HUD näyttää maassa "potkureissa jäätä" ja jäänpoiston ajan). Akunvaihto ei puhdista potkureita, mutta molemmat voi tehdä yhtä aikaa. Kylmän akun mallia ei ole: harjoituskoneen akuissa on lämmitys.

Testaukseen ja omiin kokeiluihin sään voi antaa myös komentoriviltä: --weather=precip:2,wind:8,vis:800,temp:-4,cloud:1,rh:98 (manuaalinen sää).

Lähde: Ilmatieteen laitoksen avoin data, CC BY 4.0.